HELLO BLOGGER, MY OLD FRIEND


Mä oon aina tykännyt kirjoittamisesta, ajatuksien purkamisesta jonnekin oman pään ulkopuolelle. Musta on hauskaa tuoda ajatuksiani, mielipiteitäni ja näkökulmiani esille eri asioissa, kun mulla niitä nyt sattuu aika paljon olemaan. Sen jälkeen kun mun blogin kirjoittaminen viimeksi kuivui kasaan, kirjoitus- ja puheripulin kohteiksi ovat joutuneet niin vanhemmat, ystävät, facebook-kaverit kuin erinäiset facebook-ryhmätkin, kuten esimerkiksi legendaariset Äitylit. Vaikka pari vuotta blogihiljaisuutta onkin tehnyt todella hyvää, niin pikkuhiljaa on alkanut tulemaan sellainen olo että tekee mieli tehdä tätä taas jossain vähän isommalla mittakaavalla.

Yksi isoimpia syitä siihen miksi mun bloggaamisestani viimeksi katosi into on se että yritin liikaa. Ajauduin siihen pisteeseen että vertailin omaa blogiani jatkuvasti muiden blogeihin, enkä ollut tyytyväinen niin postaustahtiin, kuviini kuin kirjoituksiinikaan. En tehnyt enää blogia omaksi ilokseni, vaan yritin parhaani mukaan vain miellyttää suurta yleisöä. En mä vieläkään tunnista itseäni niistä teksteistä, joita silloin 2014 lopulla blogiin julkaisin. Ja jos jokin harrastus alkaa olemaan enemmän stressaava kuin palkitseva niin silloin siitä pitää luopua - tai ainakin ottaa kunnollinen aikalisä ja miettiä miksi ennen niin rakas homma on alkanut maistumaan ihan puulta.

 photo DSC09998_4_zpsyztufd2h.jpg

Mulle sanottiin ettei blogin aloittaminen enää kannata, kun lukijat ja yleisö ovat pikkuhiljaa siirtymässä kokonaan vlogien sekä YouTuben puolelle - mutta entä sitten. Valehtelisin jos väittäisin etteikö lukijat, heidän kommenttinsa ja kiinnostuksensa toisi hyvää mieltä ja lisää puhtia kirjoittamiseen, mutta lähtökohtaisesti mä en aio miettiä mun julkaisujani enää sen mukaan mitä muut haluavat tai eivät halua. Varmaksi voin myös sanoa etten ehdi postaamaan läheskään niin usein kuin "hyvän" bloggaajan kuuluisi. En sitten millään, kun syksyllä alkanut terveydenhoitajan koulutus, sivutoiminen  siivoojan työ, Krav Maga, vapaaehtoistoiminta ja sosiaalinen elämä vievät oman aikansa.

Mutta eiköhän me tästä vielä jotain hyvää saada aikaiseksi. Ainakin mulla on nyt todella hyvä fiilis palata jälleen kerran tänne näppäimistön taakse, ilman että mikään tuntuu liiallisesti velvollisuudelta tai pakkopullalta.

6 kommenttia:

  1. Hei! Tosi kiva, että rupeat taas kirjoittamaan. Odotan innolla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Mäkin oon todella iloinen tästä, yritän vain saada aikatauluja parhaani mukaan sopimaan niin että kerkeisin silloin tällöin kirjoittelemaankin.

      Poista
  2. Minä aloitin pari viikkoa sitten..
    Koko juttu on vielä muotoutumassa ja on miehisen karu ulkoasultaan..
    "Aikuisen miehen moottoripyöräilyä"
    päivittyy pari vuotta vanhan Google sivuni alkuun ja kertoo kuinka vielä eläkeiässä ehtii ja pystyy aloittamaan harrastuksia, joitten ansiosta tulevien päivien elämänlaatu senkun paranee :)

    Googlaa Aarre Suuronen

    Odotan mielenkiinnolla blogiasi!
    Olet kova jätkä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! Pitääkin tulla sunkin blogiasi vilkuilemaan :) Vähän pitäisi muutenkin päivitellä tuota seurattavissa blogien listaa, kun mielenkiinnon kohteet ovat hieman muuttuneet tässä parin vuoden aikana.

      Poista
  3. Kyllä mä ainakin mieluummin blogia luen kun vlogia katon, että tuosta blogin alottamisestakin voi olla montaa mieltä haha :D
    Jee, glad to have you back. :-)

    ~ Jasmin N
    littlethingswithjassy.blogspot.fi
    Ps. Mulla on blogissa arvonta menossa :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa että meitä on muitakin, mulle ei ikinä vlogit ole sen suuremmin kolahtaneet haha! Ja jees, pitääpä käydä tsekkaamassa! :-)

      Poista