ANASTASIA BEVERLY HILLS GLOW KIT


Huhheijakkaa, millainen kuukausi takana! Iltakahdeksan tai -kuuden koulupäiviä, tenttejä, esseiden palautuksia, viikonlopun työvuorot, siihen päälle hieman kouluun liittyvää vapaaehtoistoimintaa sekä taisin ehkä kerran treeneissäkin ehtiä piipahtamaan. Meikäläisen kaamosväsymys pääsi tänä syksynä saavuttamaan sellaiset ulottuvuudet etten ennen olisi tiennyt edes mahdolliseksi. Viime viikolla startannut ensimmäinen perusharjoittelu vanhainkodissa on kuitenkin onneksi tuntunut - inhimillisen pituisine päivineen - alun informaatiotulvan ja jyvälle pääsemisen jälkeen vaihteeksi niin ihanan kevyeltä. Mutta niistä fiiliksistä mä tulen lätisemään lähiaikoina tarkemmin, nyt tähän aikaan illasta aiheena on nimittäin hieman pinnallisemmat jutut.

 photo abh_zpsk0y6yfzm.jpg

Jos joku on joskus sattunut huomaamaan, niin tykkään läntätä naamaani suhteellisen paljon maalia aina kun vaan on aikaa sekä se on päivän ohjelman puolesta mahdollista. Sen lisäksi että tykkään vahvoista, huolitelluista meikeistä niin lisäksi mulle on tärkeää meikkien laatu. Vaikka en mikään meikkiguru olekaan, niin on silti selvästi huomannut että merkki - ja varsinkin näin opiskelijan näkökulmasta valitettavasti myös hinta - korreloi todella usein laadukkuuden kanssa. Siksi mä mieluummin odotan hetken aikaa siihen että mulla on varaa ostaa se mielessä oleva juttu hyvältä merkiltä kuin ryntäisin heti ostamaan sen kympin version marketista. Vaikka toki tästäkin löytyy poikkeuksia, nimittäin esimerkiksi Lumenen eyelineria en vaihtaisi pois mistään hinnasta!

 photo abh2_zpsn3dymnki.jpg

Highlighter ja runsas kiilto tuntuu olevan tämän hetken kuumimpia meikkitrendejä, joten hieman hitaan lämpeämisen jälkeen mäkin päätin hypätä siihen kelkkaan mukaan. Vaikka Anastasia Beverly Hillsin Glow Kittiä olin kuolannutkin jo jonkin aikaa, niin itse ostotapahtuman voisi sanoa olleen jokseenkin, no, hetken mielijohde. Ryntäsin nimittäin pikaisille ostoksille perjantaina Porin Kicksin viimeisen illan alennuksista kuultuani kesken avomiehen syntymäpäiväjuhlimisien. Siellä sitä sitten tyylikäänä naisena huojuttiin ja horjuttiin hyllyjen välissä etsimässä haluamaani ja soperreltiin siiderinhuuruisena myyjälle meikkipensseleistä sekä kanta-asiakkuuksista. Long story short, myyjänainen saattoi jäädä kassalle hieman hämmentyneenä mutta minä poistuin liikkeestä hieman taas onnellisempana. Eikä sitä jälkeenpäin ihan hirveästi edes jaksanut hävettää, haha.

Paletti sävyssä Sun Dipped itsessään on juuri kuten sitä on hehkutettukin - aivan totaalisen ihana. Kiiltoa ja hohdetta riittää pienestäkin sipaisusta jo sellaisenaan tarpeeksi, mutta jos oikein discopalloksi tahtoo niin alle voi vielä lisätä voidemaista highlighteria näyttävyyden maksimoimiseksi. Valitettavasti mulla ei ole vielä kuvia siitä miltä paletin sävyt näyttävät kasvoilla, osittain siksi että kuljen harjoittelun vaatimusten vuoksi nyt arkisin pääasiassa ilman meikkiä, mutta ehkä alempi kuva antaa hieman osviittaa! Pääasiassa oon käyttänyt sävyjä Tourmaline sekä Summer, yleensä yhdistäen siten että Tourmaline tuo samalla vähän väriä kasvoille ja korvaa sen vielä puuttuvan täydellisen poskipunan paikkaa. Bronzed on allekirjoittaneen talviselle "jäätynyt Jack Nicholson"- lookille vähän turhan tumma, mutta uskon että näin riittoisasta paletista jää vielä sinne kaukana edessä häämöttävälle kesällekin kokeiltavaa.

Vaikka 65 euron hinta saattaa vähän hirvittääkin, niin itse en kyllä kadu hetkeäkään. Vahva suositus siis täältä, ja eiköhän tännekin saada vielä kuvia in action kunhan vaan tulee sellainen hetki että itse taas ehdin ja jaksan panostaa siihen ulkoiseen olemukseen!

CROATIA / 16


 photo kroatiablogi6_zps476ijdoo.jpg  photo kroatiablogi5_zpsfzotk2ad.jpg  photo kroatiablogiin7_zpswhvhfzfu.jpg  photo kroatiablogi4_zpss4iwbu8j.jpg  photo kroatiablogi1_zpsavjlscqk.jpg  photo kroatiablogi3_zpsgikb0bgx.jpg

Kroatia ja Dubrovnik ovat olleet viime aikoina etenkin Game Of Thronesin ansiosta aikamoisessa nosteessa, joten sinne mekin päätettiin elokuun alussa suunnata nauttimaan lämmöstä ja upeista maisemista. Tai oikeastaan itse Dubrovnikiin tutustuttiin lähemmin vasta sitten, kun oltiin ensin ajettu kahteen kertaan Kroatian rannikon läpi ja piipahdettu kuudeksi päiväksi pohjoisessa Pagin saarella sijaitsevassa Novaljan bilekaupungissa - mistä muuten voinkin antaa ihan huikean matkavinkin elektronisen musiikin ystäville, sillä vaikka kyseinen paikka sijaitseekin aivan keskellä ei mitään eikä se ole vielä varsinkaan suomalaisten tiedossa, niin meno oli silti ihan uskomatonta! Nuorten suosiossa olevan Zcré Beachin monissa rantaklubeissa esiintyy kesäkuusta elokuuhun niin isoja kuin pieniäkin nimiä, meidänkin reissulle sattui juuri sopivasti Axwell Ingrosson keikka ja vaahtobileissä viihtyi aamusta iltaan. Ja vaikka Kroatia ei kokonaisuudessaankaan ollut (hotelleja lukuunottamatta) mitenkään kallis kohde, niin ruoka ja juoma Novaljassa ei ollut ihan sitä samaa turistihinnastoa kuin suosituimmissa kohteissa.

Dubrovnik, joka taktisesti jätettiin reissun loppupuolelle, ei sitten taas ole mikään menomesta vaan enemmänkin rentoutujan paratiisi. Päivät kuluivat pääasiassa Lapadin kaupunginosan rannalla porottavasta auringosta nauttien, ja iltaisin lähdettiin siihen kuuluisaan Old Towniin katselemaan kaupungin hulinaa. Löhölomasta huolimatta on kuitenkin kolme asiaa jotka mun mielestä jokaisen Dubrovnikiin matkustavan pitäis toteuttaa:

1. Vanhakaupungin muureilla kävely. Old Town on Dubrovnikin tunnetuin nähtävyys - eikä mitenkään suotta - joten ei ole mitään fiksua syytä jättää se välistä. Paras aika tehdä tämä kierros on oikeasti AAMULLA.  Muurit aukesivat siinä 8-9 aikaan, joten me itse lähdettiin hotellista hieman 8 jälkeen ja oltiin ensimmäisten joukossa kierroksella. Silloin on vielä sopivan hiljaista ja muureilla mahtuu rauhassa katselemaan, kiertelemään ja ottamaan kuvia, kello yhdentoista jälkeen kun kaupungissa alkaa aikamoinen ryysis. Lisäksi aurinko nousee päivällä jo niin polttavaksi että muureilla tallustaminen voi alkaa muuttua hippasen tuskaiseksi.

2. Köysirata-ajelu korkealle Dubrovnikin yläpuolelle. En tiedä oonko ihan paras henkilö suosittelemaan tätä kun itse pidättelin oksennusta ja rutistin silmät kiinni koko ajelun ajan, mutta ehkä ne kukkulan laella odottavat maisemat - ja kaupungin parhaat drinkit - olivat sen arvoisia!

3. Vesiaktiviteetti tai risteily. Vanhakaupungin satamasta lähtee monenlaista laivaa ja purkkia, yhden saaren kiertävistä semi-submarineista isompiin reissuihin. Aktiivisempi matkailija voi myös osallistua kajakkikurssille tai vuokrata vesijetin. Ihan varmasti jokaiselle löytyy jotakin.

Tällä hetkellä tuntuu että suurimpana Kroatiasta jäi käteen ihan hirveä matkakuume (ja näin blogia kirjoittaessa pieni harmitus siitä etten tohinaltani tajunnut ottaa enempää kuvia), enkä tiedä miten maltan odottaa seuraavaa kesää ja sinne suunniteltua Kuuban matkaa. Onneksi uutenavuotena pääsee edes hieman lievittämään kaukokaipuuta minilomalla Amsterdamissa!

HELLO BLOGGER, MY OLD FRIEND


Mä oon aina tykännyt kirjoittamisesta, ajatuksien purkamisesta jonnekin oman pään ulkopuolelle. Musta on hauskaa tuoda ajatuksiani, mielipiteitäni ja näkökulmiani esille eri asioissa, kun mulla niitä nyt sattuu aika paljon olemaan. Sen jälkeen kun mun blogin kirjoittaminen viimeksi kuivui kasaan, kirjoitus- ja puheripulin kohteiksi ovat joutuneet niin vanhemmat, ystävät, facebook-kaverit kuin erinäiset facebook-ryhmätkin, kuten esimerkiksi legendaariset Äitylit. Vaikka pari vuotta blogihiljaisuutta onkin tehnyt todella hyvää, niin pikkuhiljaa on alkanut tulemaan sellainen olo että tekee mieli tehdä tätä taas jossain vähän isommalla mittakaavalla.

Yksi isoimpia syitä siihen miksi mun bloggaamisestani viimeksi katosi into on se että yritin liikaa. Ajauduin siihen pisteeseen että vertailin omaa blogiani jatkuvasti muiden blogeihin, enkä ollut tyytyväinen niin postaustahtiin, kuviini kuin kirjoituksiinikaan. En tehnyt enää blogia omaksi ilokseni, vaan yritin parhaani mukaan vain miellyttää suurta yleisöä. En mä vieläkään tunnista itseäni niistä teksteistä, joita silloin 2014 lopulla blogiin julkaisin. Ja jos jokin harrastus alkaa olemaan enemmän stressaava kuin palkitseva niin silloin siitä pitää luopua - tai ainakin ottaa kunnollinen aikalisä ja miettiä miksi ennen niin rakas homma on alkanut maistumaan ihan puulta.

 photo DSC09998_4_zpsyztufd2h.jpg

Mulle sanottiin ettei blogin aloittaminen enää kannata, kun lukijat ja yleisö ovat pikkuhiljaa siirtymässä kokonaan vlogien sekä YouTuben puolelle - mutta entä sitten. Valehtelisin jos väittäisin etteikö lukijat, heidän kommenttinsa ja kiinnostuksensa toisi hyvää mieltä ja lisää puhtia kirjoittamiseen, mutta lähtökohtaisesti mä en aio miettiä mun julkaisujani enää sen mukaan mitä muut haluavat tai eivät halua. Varmaksi voin myös sanoa etten ehdi postaamaan läheskään niin usein kuin "hyvän" bloggaajan kuuluisi. En sitten millään, kun syksyllä alkanut terveydenhoitajan koulutus, sivutoiminen  siivoojan työ, Krav Maga, vapaaehtoistoiminta ja sosiaalinen elämä vievät oman aikansa.

Mutta eiköhän me tästä vielä jotain hyvää saada aikaiseksi. Ainakin mulla on nyt todella hyvä fiilis palata jälleen kerran tänne näppäimistön taakse, ilman että mikään tuntuu liiallisesti velvollisuudelta tai pakkopullalta.